Sensomotorinen kuntoutus on neurofysiologista kuntoutusta, jolla vaikutetaan aistien toimintaan ja kehitetään motorisia suoriutumisvalmiuksia. Kuntoutuksella hoidetaan auditiivisen (kuulo), visuaalisen (näkö), vestibulaarisen (tasapaino) ja refleksijärjestelmän ongelmia.
Aistien epätarkoituksenmukainen ja poikkeava toiminta sekä aistien integraatio-ongelmat vaikeuttavat monin tavoin oppimista ja normaaleja jokapäiväisiä toimintoja. Aistien välityksellä aivot saavat kaikenaikaa tietoa sekä ympäristöstä ja omasta kehosta. Mitä tarkempia aistien välittämät tiedot ovat, sitä paremmin ja pienemmällä kapasiteetilla aivot pystyvät saatua informaatiota prosessoimaan sekä antamaan lihaksille käskyn toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Sensomotorinen kuntoutus on lääkkeetöntä hoitoa, jolla aistitoimintaa sekä hieno- ja karkeamotoriikkaa kehittämällä parannetaan oppimisvalmiuksia ja vähennetään motorista kömpelyyttä. Hoidolla on pystytty helpottamaan mm. seuraavia ongelmia:
- lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet
- keskittymisvaikeudet
- motorinen kömpelyys
- tasapaino-ongelmat
- hahmottamisen vaikeudet
- puhevaikeudet ja äännevirheet
- yliherkkä kuulo
Sensomotoriseen kuntoutukseen sisältyvät sensomotorisen terapeutin toimesta suoritetut tutkimukset ja asiakkaalle niiden pohjalta laadittu henkilökohtainen harjoitusohjelma. Tutkimukseen sisältyvät kuulo-, näkö-, ja tasapainoaistien, karkeamotoriikan, hienomotoriikan sekä primitiivirefleksien testaukset ja havainnoidaan kehonhahmottamista, lateraalisuutta sekä ristikkäishallinnan kehittymistä.
Näiden testien perusteella laaditaan asiakkaalle edellä mainittu yksilöllinen, päivittäin kotona toteutettava harjoitusohjelma, joka yleensä sisältää sekä liikeharjoitukset että kuulonmuokkaushoidon. Harjoitukset ovat suhteellisen lyhytkestoisia, sillä niihin menee päivittäin noin 15 minuuttia. Aikuisen tulee aina avustaa ja valvoa harjoituksia tekevää lasta, sillä mitä hitaammin ja huolellisemmin harjoitukset tehdään, sitä nopeammin tulokset näkyvät.
Harjoitusten vaikuttavuutta seurataan kontrollitutkimuksilla noin 2 kuukauden välein, ja jokaisella tutkimuskerralla suunnitellaan uusi harjoitusohjelma asiakkaan senhetkisen kehitysvaiheen mukaisesti. Kuntoutusjakson pituus on keskimäärin vuosi, ja siihen sisältyy noin 4-5 tutkimuskertaa.
